Aiemmat jutut

lauantai 22. helmikuuta 2014

Hiihtolomailua

1. Hiihtoloman lähestyessä aloimme tarkkailla lintujen lentoa, jotta voisimme rynnätä ulos heti, kun lumisaderintama hiukankin hivuttautuisi meidän suuntaamme.

2. Hiukan saimmekin lunta, josta koitimme hataralla menestyksellä raapia kokoon edes pientä lumiukkoa!

3. Ja niin oli katoavaista se riemu. 

4. Tylsää, tylsää, tylsää...ei auttanut sekään, että innoissani tiedotin pikkukirpuille, että tylsistyminen se vasta aivoille hyvää tekikin! Ihan tutkittu asia! Jee, tylsää!


5. Yksi otti pulkan avuksi nettisurffailuun.


 6. Toinen katseli olympialaisia niin paljon kuin niitä vain jostakin toosasta tuli. (Hmm...kukaan ei kai huomaa, että kuvassa pilkottaa joulukuusi?)
7. Jotkut kävivät elokuvissa: Onneli ja Anneli, Risto Räppääjä ja liukas Lennart, Hobitti (Smaugin autioittamaa maa), The Wolf of Wall Street


8. Kaikki kävivät keilaamassa.
 
Keilailu oli kivaa, kunnes ennalta heikoin lenkki, perheenpää -kirppu, sai jonkinlaisen tekniikallisen herätyksen ja alkoi tuottaa kaatojen lisäksi suullista opetusmateriaalia siitä, kuinka keilata oikein ja hyvin. 

Yleinen ärtymystaso kohosi pikavauhtia yli äyräiden, mutta onneksi kotimatkan varrelta löytyi oikea nakkikioski, joista olemme yleensä vain lukeneet lehdistä. 

9. Hot dogit ja hampurilainen lievittivät tilannetta ja kirppulassa vallitsee taas rauha ja hiljaisuus. No ainakin rauha...suhteellinen rauha? Okei, okei, tyyntä myrskyn edellä, mutta se riittääköön täksi hetkeksi. 


Tii dii tii dii tii dii..... laatikon leijonalla menee lujaa. Toivottavasti niin myös kiekkokaukalon serkuilla!





perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää!





TUPAJUMIN MIELENILMAUS

"Rakkaus on kuin purukumi",
huusi pieni tupajumi.
"Sitkeää ja loputonta,
kaikin tavoin ehdotonta."



...eiköhän nuo tupajumin mietteet päde sopivin osin ystävyyteenkin. :)

Sydämellisin terveisin,
J. Pikkukettu







sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Vastauksia Kymmenen kysymyksen haasteeseen

Kiitos Kirjapolkuni -blogin Bleuelle mukavasta haasteesta!

Koska aioin vastat kysymyksiin juuri tämän hetken tilanteen mukaan, niin miettimiseen on mennyt jo monta päivää... :) Siinä vaiheessa, kun hivelin Suurta suomalaista sivistyssanakirjaa kädessäni, ja mietin sopisiko se hyvin kohtaan 1. Minkä kirjan luit viimeksi lapsillesi ääneen, havahduin. Venäläiset klassikot olin jo bongannut kellarivarastosta mielilukemisekseni. 

Vaan ehkä omassa blogissa uskaltaa olla (kutakuinkin) oma itsensä....joten tässä vastauksia siltä hetkeltä, kun haasteen sain. Ja selityksiä:

1. Minkä lastenkirjan luit viimeksi lapsillesi ääneen?

Vastaus: Riimikirpun runolaarin. 
Selitys: Yritin valita runoja kouluvierailua varten ja testasin kaikki kirjan lorut tietysti omilla pikkukirpuilla, jotka olivat jo painaneet päänsä tyynyihin ja luulleet selviävänsä edes yhdestä päivästä ilman riimin riimiä, kun ei äidillä näkynyt kynää kädessä. (Jep, testaan usein kirjoitusvaiheessa ideoitani ääneen. Iltaisin. Jopa öisin, jos joku muu on hereillä.)

2. Mitä kirjaa/kirjoja sinulla on tällä hetkellä kesken?

Vastaus: Nora Robertsin Tulen sylissä.
Selitys: Kävin pitkästä aikaa kirjastossa, ja siinä se oli bestselleri -lainapöydällä: 529 sivua varmasti onnelliseen loppuun.

3. Kuka on tämän hetken pop-kirjailijasi? (kenestä intoilet tällä hetkellä kovasti)

Vastaus: Laura Paloheimo, Meri Kuusisto, Anne Fortier, Nora Roberts
Selitys: Eri syistä, osaa stalkkaan ihan facebookissakin. :)

4. Kuka kirjailija on sinun ikiklassikkosi?

Vastaus: Annit Polva ja Swan, Alexandre Dumas (vanhempi), Agatha Christie, L.M. Alcott, Eleanor Porter, ja sata muuta.
Selitys: Nuo olivat varmaan ne, jotka ovat kauimmin vaikuttaneet elämässäni. Uusia ikilemppareita tulee joka vuosi monta lisää! 

5. Millaisiin kirjoihin et yleensä tartu?

Vastaus: Tajunnanvirtakirjat ilman välimerkkejä jäävät yleensä väliin. Samoin kauheat kauhukirjat.
Selitys: Ahdistun jo ihan vaan päivän uutisotsikoista tarpeeksi. Lisäksi ajatukset harhautuu, keksin vielä pahempia juonenkäänteitä, ja ahdistun lisää, kun mietin, että jos minä keksin jotakin noin kamalaa, niin joku muukin sen keksii/on keksinyt ja myös toteuttaa sen...en haluaisi itse kirjoittaa mitään, mikä antaa ikäville tahoille ikäviä ajatuksia. Tosin saattaa olla, että ajatuksia saa ihan mistä vaan. :(

6. Oletko koskaan kyllästynyt blogin kirjoitukseen?

Vastaus: En?
Selitys: Rimakauhu, ramppikuume, itsesensuuri, valkoisen sivun kammo, ja kaikki muut kirjoittamisen esteet iskevät usein. Viime aikoina on ollut ärhäkkä lukija valvomassa, että postauksien välit eivät veny vuosiksi. :)

7. Kuulutko lukupiiriin? Haluaisitko kuulua ja millaiseen?

Vastaus: En. Ehkä. Joko tosi isoon, että voin hukkua massaan, tai ihan pieneen ja sympaattiseen (voihan isokin tietysti olla symppis...).
Selitys: Isossa voisin vaan kuunnella ja ihailla muiden hienoja argumentteja, pienessä olisi kivaa, kun tuntisi kaikki. Hmm...Eli ei niillä kirjoilla niin väliä vaan ihmisillä. :D 

8. Kuka on lapsesi/lastesi lempikirjailija?

Vastaus: Aleksi Delikouras/Eoin Colfer/Terry Pratchett/Timo Parvela, Jeff Kinney, Marjatta Kurenniemi
Selitys: Iso poika, keskipoika, tyttönen.

9. Kenen runoilijan runoja suosittelisit minulle luettavaksi?

Vastaus: Kaikkien! Eino Leino...
Selitys: Melkein kaikilta, joita olen joutunut/onnistunut lukemaan, löytyy jokin aivan ihana värssy, vaikka ei kaikista tuotoksista pitäisikään. Kannattaa ainakin selailla hiukan itse kunkin tekstejä. Äh, tässäkin pätee se, että minkä muistaa, tai on kuullut monta kertaa, niin siitä alkaa pikku hiljaa pitää...niin kuin Leinon Nocturne.

10. Kuka on paras lastenrunoilija?

Vastaus: Kirsi Kunnas
Selitys: Kunnaksen runoja kuullut jo pienenä, niin siinä se. Mun aivoissa on sanan "runo" kohdalla = merkki ja sitten pätkä tunteellista siiliä. :) Mutta on hurjasti hyviä tyyppejä: Kaarina Helakisa, Juha Itkonen, Anna-Mari Kaskinen, Eppu Nuotio, Immi Hellén.....jne varmasti puuttuu nyt hirveästi nimiä. Argh. Mutta alkoi ajatukset pyöriä ympyrää.




keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Ei ihan Runeberg...

Hyvää Runebergin päivää!

Itse en puhu kuin Runeberg. Mieluiten en puhuisi lainkaan. :) 
Ja ärsyttävän sitkeä flunssa poikasineen on ilmaantunut Kirppulaan ihan kutsumatta. Grr.




KIUKKUMURKKU

Kiukku murkun naaman ruttaa,
musta pilvi salamoi,
mysteeri kun askarruttaa:
kuka strutsin (flunssan) kekoon toi?








NUHAISET MUURAHAISET

Sata pitkäkarvaista,
nuhaista ja kiukkuista,
oranssia, pilkkuista,
sapelihammasmuurahaista
marssi metsässä hyvän tovin,
vaikka satoi vettä kovin.

-Yksi, kaksi, yksi, kaksi …hei, tuollahan on kampaamo Ludvig ja saksi!

Tömisi tanner, savusi sammal,
kiihtyi karvainen joukko.

- Leikataan latvoista hiukan.
- Minulle siili!
- Raidallinen irokeesi, kiharoita Konstalle!
- Kaikille puhalluskuivaus!

Sata pitkäkarvaista,
pörheää ja tyytyväistä,
monen monen väristä,
sapelihammasöttiäistä
mönki kotikekoa kohti
ja unisia aatoksia pienessä päässään pohti.












tiistai 4. helmikuuta 2014

Xin nian kuai le!

Hevonen
Kaikkea hyvää/siunausta
Hyvää uutta vuotta taas kaikille! Chunjie kuaile!

Kiinalaisen kuukalenterin mukainen hevosen vuosi alkoi jo muutama päivä sitten, perjantaina, mutta juhlahumu, vierailut ja ihan vaan oma laiskuus ovat estäneet tietokoneen ääreen istahtamisen. 

Lisäksi olen hurjan hidas kirjoittamaan mitä tahansa, joten istahtamisen lisäksi tarvitsen PALJON aikaa...ei ihme, että viime aikoina olen keskittynyt lähinnä nelirivisiin riimirunoihin. :)

Kohtahan on jo siis kevät, jos tosiaan on kiinalaisiin uskominen, kun he toivottelevat uutena vuotenaan myös iloista kevätjuhlaa. Tänään ei kyllä ainakaan aurinkoa ole täällä päin nähnyt muutoin kuin sielunsa silmin, mutta mitäpä tuosta. Tiedän, että se on tuolla jossakin!

Askeleet johtavat Annantalolle!
Torstai-perjantai oli yhtä juhlaa. Viikonloppu vain humpsahti johonkin ja maanantaina eksyin, pyynnöstä tosin, Annantalolle, jossa oli Taideneuvolan lorupussikerta. 

Lapset tekivät Tiitin, Annen ja Kelikeli -ketun kanssa ihania ja erittäin yksilöllisiä loruja pusseihinsa ja hymy oli tuokion päätteeksi vanhemmillakin kovin herkässä. 

J. Pikkukettu tutustui hyvin paikalliseen laminointikoneeseen ja muistelee vauhdikasta kolmen K:n lajitoveriaan suurella lämmöllä. 

Selfie Annantalon edessä
Ja kun Helsingin keskustaan on kirppulasta niin kovin pitkä matka, 15 minuuttia lähijunalla, jotta siellä tulisi usein käytyä, niin kettunen intoutui ottamaan kuvia lähes joka nurkalta. Jopa selfie-kuvia, joiden funktiota ei ole aiemmin voinut käsittää. Yksi pikkukirppukin saattaa viiden minuutin aikana ottaa kymmeniä kuvia itsestään ihan samassa asennossa, vaatteissa ja saman hymyn kera. Siis miksi? 

No, itse en kehdannut jäädä vilkkaalle kulkuväylälle minuutiksikaan. Se oli sekunti ja sitten menoksi...

Lopuksi vielä katsaus taustajoukkojen puuhailuihin:


PITKIÄ LANKOJA

Ikkuna akkuna
tupatakan takkuna,
kissat pankolla kehräävät.

Liikoja lankoja 
laaman turkista
Liinulle loimiksi hyrräävät.