Ihana ihmisenä

 

IHANA MINÄ?

Mietin, mietin, mietin kovin

maailmaan mä kuinka sovin.

Olenko, 

kuin kukka kaunis,

viisas pöllö,

villi kauris?

Riitänkö, jos olen minä?

Ihana ihmisenä.

Mieli ylös

Kaverit ja sukulaiset matkustelevat kuka Japanissa kuka Ranskassa tai Oulussa. Minä murjotan kotona. En kyllä oikein matkaihminen ole muutenkaan, mutta silti. Jotakin mielenkohennusta tähän joulun jälkeen tarvitsisi. Jopa lapset ovat päässeet viimein koulun hellään ja virikkeiseen huomaan. Aamu oli kyllä aika moniäänteinen, kun pojat olivat vastoin kaikkia aikomuksiani onnistuneet parina loma-aamuna venyttämään jalkeillenousua jopa kahteen ja tänään piti olla silmät auki jo ennen seitsemää.

Niin, ja lisäksi sitä pimeätä riittää. Olisi oivat fiilikset kirjoitella synkkiä ja ahdistavia tarinoita, mutta kun ei innosta.

Kivaa on, että ilmatieteen laitos harkitsee talven peruuttamisen peruuttamista ja perjantaina tänne eteläänkin tulee talvi! <3

Kivaa on myös, että sain leikattua kaikkien lasten hiukset melko mukavaan, kullekin mieleiseen, muotoon. Siellä täällä on jänniä tupsuja ja/tai kuoppia, mutta onneksi kaikilla on niin tuuheat hiuksistot, että ei niitä niin erota. Ainakaan, jos katsoja on tarpeeksi kaukana, tarpeeksi likinäköinen ja ottaa lasit pois.

Jospa lopullisen piristyksen ja jotakin uutta, vuoden lisäksi, toisi uusi ulkonäkö myös itselle? 

Tyttärellä on hurja kynsilakka-arsenaali, siitä uskaltaisin ehkä aloittaa. Sitten hiukset... ja jos alennusmyynneissä vielä kävisi vilkaisemassa jotakin valmiiksi virttynytttä, mutta uutta, villatakkia. Sellainen villainen makuupussukka ilman huppua ja pienillä jalkateräosilla varustettuna olisi kiva. Voin kuvitella muun perheen ilmeet, kun parin tunnin stailauksen jälkeen ilmestyisin paistamaan kalapuikkoja pussukassani, meikit ja hiukset oikein muodin mukaisina. Voisin tehdä vaikutuksen myös tulevassa urheiluseuran vanhempainillassa.

GLOBAALI GERBIILI

Geeliä päähäni laitan

ja karvat kasaksi taitan.

Olen oikea unelma,

globaali gerbiili Sanelma.

Uusi vuosi vasta alussa!

Flunssa on sitkeästi yrittänyt liuottaa kaikki aivosoluni yhdeksi pitkäksi ja tahmeaksi massaksi, joka tukkii kaiken. Niin nenän, runojalat kuin muutkin arjessa niin tuiki tarpeelliset osat. 

Hiiskatid fludssa. Oddeksi lapset däyttäisivät olevad kuddossa.

On kuitenkin mukava aloittaa ihan uusi vuosi. Vielä ehtii haaveilla ja suunnitella kaikenlaista, ihan älyttömiäkin asioita, ja osan (myös noista älyttömistä) asioista ehtii vielä hyvin toteuttaakin! 

Toivon, että vuosi 2014 olisi kaikilla oikein hyvä, onnellinen ja vielä jollakin tavalla iloisesti yllättäväkin!

Ilo mieltä kohottaa.

Kauas katoaa jo maa.

Terve teille Saturnus, Uranus ja Neptunus

sekä matkan huipennus,

uusi planeetta:

HUPSUTUS!