Aurinkoenergiaa ja kissantassuja

Aamuinen aurinko huijasi minut kävelylle. Keittiön ikkunassa oleva lämpömittari oli juonessa mukana, ja niin astelin ulos valmiina imemään itseeni aurinkoenergiaa. 

Hah. Tuulta ja jäätä ja kylmää! Olisi pitänyt arvata, kun aamuyön laulajalintukin oli pitänyt vain hillittyä mekkalaa. Kuka sitä käheällä kurkulla saisikaan ihmiset hereille? Onneksi oli toppatakki ja huppari päällä. Molemmista huput korville ja vielä pipo päähän, niin tarkenin tunnin puistonpenkkikiertueen tehdä. 

Laiska perusluonteeni vetää minua automaattisesti kohti istumapaikkoja, vaikka se pahasta onkin. Mutta jos etenee penkiltä toiselle, niin saa liikuntaakin. :) 

Lenkin jälkeen töihin! Huomasin, että kirjoittaminen ei ollut takkuillut välttämättä vain unisten silmien vuoksi, vaan silmien ja kuvaruudun välissä oli ihan fyysinenkin este. Albert oli hetkeksi heittänyt rentoutumisen sikseen ja innostunut tekemään korjauksia teksteihin...

Kissoista on ollut muutakin hyötyä jälleen kerran. Lukiolaisen piti tehdä kotona fysiikan lasku valitsemastaan aiheesta. Arveli, että olisi mukava laskea, minkälainen paine kohdistuu ihmisen jalkaan, jos kissa sipsuttaa sen yli pelkillä kynsillään. Lieneekö muistellut jotakin omakohtaista kokemusta.

Sitten yritettiin saada kuva kynnestä (tehtävään liitettäväksi). Albert oli ehtinyt jo iltalepomoodiin, eikä tassuista löytynyt muuta kuin karvoja, vaikka kuinka etsittiin ja kutiteltiin varpaiden välejä.

Nelli taas antoi kynnestä heti, kun alettiin räpeltää tassujen kanssa.

Hetken mietinnän jälkeen fyysikonalku päätti vaihtaa kynsien tilalle koko tassun (arvion), ja tyytyi suorittamaan mittauksia kunnioittavan välimatkan päästä.

Muutos kannatti. Tehtävä oli valmis ja lähetetty opettajalle klo 23.51. Aikaa oli jäänyt siis ylikin, huimat yhdeksän minuuttia. 

Tällä kertaa oli siis viisasta olla roikkumatta omassa hyvässä ideassaan kuin liiman kanssa leikkinyt iilimato, mutta en silti ota tapahtuneesta opikseni, vaan yritän aina tilaisuuden tullen mennä tiilimuurista läpi vaikka siitä kuinka pääsisi ympäri ämpäri ja ohikin. :) Luulisin.

Aurinkoisen jääräpäisin terveisin ja LÄMPIMÄN kevään avosylin tervetulleeksi toivottaen, 

Riimis