Annantalon taideneuvola 5 v

Huh, taas on tullut vellottua itsetuntomeren aallonpohjissa. Tai oikeastaan jo ihan siellä pohjan levämassoissa. 

Pitänee keskittyä merenalaista elämää käsitteleviin loruihin tai muihin teksteihin seuraavaksi. :) 

Enkä ehdi luultavasti edes kirjamessuille ihailemaan kaikkea, innostumaan kaikesta ja kadehtimaan sukkelasanaisia puhujia. Hmph. Onneksi sää on iloisen pirteä ja bongasin muutaman lumihiutaleenkin. Jee!

Vaan liikehtiipä tämäkin kirppunen sentään hieman! Sunnuntaina 26.10.2014 on Annantalon taideneuvolan vauhdikaat 5 -vuotissynttärit, joissa näyttäisi olevan kaikkea kivaa puuhaa. Meno on luultavasti niin intoisaa, että kyllä sinne yksi synkistelevä kirppukin mahtuu. 

Eli tervetuloa moikkaamaan ja/tai osallistumaan juhlapäivän tapahtumiin!

Tässä linkki tapahtuman facebook -sivuille, jossa näkyy ohjelma ja muuta infoa: 

Taideneuvola 5 v!

Lisäksi tämä (yli)aktivoitunut kirppu menee hyörimään laminointikoneen taakse ja ihailee loruilevia lapsia. Kaksi kertaa! Iik!! 

Vattumadon talo ry järjestää Lorupussien päivitys -työpajat, jotka pidetään Roihuvuoren kirjastossa. 

Mainittakoon vielä, että pussit ovat kirppukaveri LilleRiin ompelemia. Allekirjoittanutkin voisi yrittää ompelupuuhaa, mutta luultavasti sotkisi itsensä lankoihin niin, että joutuisi itse sinne pussiin. Pikkuketun itsellään täyttämä pussukka taas tuskin lisäisi sen lapsiparan lukuintoa, joka kyseisen pussin saisi.... :)

Vaan synttäri-iloa kaikille syksyn sankareille! Persoonapronominionnittelut Kirpulta ja kirpun veikoilta:

TEETÄ KAIKILLE

Minä, sinä, hän,

                     - siis me,

teille teetä keitämme.

Ystäviltä kakun saamme,

heidän kanssaan sen me jaamme.

J. Pikkukettu

Tsemppiä jänikset

Sataa, sataa aivan mielettömästi. Yleensä ikkunasta tai pihan poikki kulkiessa näkyy iltaisin jäniksiä (nykyään myös pari citykania), mutta nyt ei näy kuin vinhuvaa tuulta. Tai siis tuuli lennättää lehtiä ja sadepisaroita ja taivuttelee puita, niin että näkyy vain välkehtiviä viiruja tummaa taivasta ja katulamppujen armeijaa vasten. Toivottavasti kaikki alueen jäniseläimet ovat löytäneet mukavat pesäkolot tuosta junaradan varresta, jossa ne jostakin syystä tykkäävät hengailla.

JÄNIS

Höppänä huppana

hyppeli, hyppeli.

Ympäri mäkeä

hyppeli, hyppeli.

Pysähtyi sitten pohtimaan,

mikä kumma saa pupun pomppimaan.

Kun ei tullut mitään mieleen,

hyppeli höppänä äitinsä viereen.

Ja yhdessä hyppivät kotia päin,

hyppivät, hyppivät käsikkäin.

J. Pikkukettu

Joulurauhaa

Koti kaaoksen kourissa, lapsilla kutakuinkin miljoona eri jouluesitystä tai muuta tapahtumaa. Nelosluokkalaisella itsenäisyyspäivätanssit Finlandia-talolla, ja puku kaipasi vielä kimallusta. Kengät sentään on. Kampaus pitäisi myös päättää, sillä H-hetki on jo huomenna! Pari työjuttuakin pitäisi vielä hoitaa. Ai niin, ja ne joulukortit! Missä se osoitekirja olikaan...

Kaveri on hankkinut jo kaikki joululahjat ja minä vasta sain etsittyä kaikille kasan pitkiä kalsareita. Jouluruokia ei näy, paitsi pakastimessa, kun siellä on paketillinen viimevuotista piparitaikinaa. Kaiken lisäksi yöllä tuuli ja narisi niin, että väki heräili vähän väliä kyselemään, joko on aamu. Nyt vähän väsyttää. Joko pikkukirppuja hirvitti, kun perheen pää on matkoilla ja kodin turvallisuus on kahden kainalossa öitään viettävän kissan harteilla tai sitten tuuli ulvoo samalla nuotilla, kuin millä minä veisaan milloin mitäkin herätyslaulua. Yleensä sienikirjaa kohdasta nuijakuukunen ("pieni, syömäkelvoton sieni"). Eli heräämisen syynä lienee joka tapauksessa ollut silkka kauhu...

Mikä järkyttävintä, niin nyt on jo joulukuun TOINEN päivä! Enhän minä ehdi millään kaikkea, mitä olin haaveillut, ennen kuin lapset ovat saanet kaikki kalenteriluukut avattua. Olisi ollut kerrankin kiva saada  kaikki kylpyhuoneen kaakeleiden välit pestyä vanhalla hammasharjalla. 

2. LUUKKU

KYNTTILÄ

Hyvä sydän kynttilässä

antaa valon hämärässä.

Pelota ei enää lain.

Rauhan jouluuni mä sain.

Riimikirpun joulukalenteri 1. luukku

Monen, monen ihanan blogin innoittamana (ja kun ei kortteina vielä tämä onnistunut) yritän joka päivä jouluun asti käydä lisäämässä tänne jonkin uuden tai vanhan jouluisen säkeen. Tahto on kova, ja niin ovat taustajoukkojen kengänkärjetkin, joten yritys saattaa jopa onnistua.

Ja koska joulun odotuksessa on mukana myös Riimikirpun innoikkain joulufani, Ludvig, niin hieman toisenlaisiltakaan riimeiltä ei voida välttyä.

Intoa, iloa ja ihanaa joulumieltä kaikille!

1. LUUKKU

LUDVIG PIPARIPUUHISSA

Piparista seinä,

piparista katto.

Piparista tehdään myös ruttuinen matto.

Ja älä kerro muille, ettei ne naura:

piparista tehdään myös...pölypallolauma!

Arvonnan palkinto- metsäretki lorupussi!

MUSTIKKANOITA

Mullin mallin mustikoita

poimii pikkuinen mustikkanoita.

Varpujen seassa, paljain varpain,

onnesta hupsuna, sinisin hampain.

J.Pikkukettu