Viimeinen koulumaanantai tänä vuonna!
Lapset eivät välitä suloisesta (eivätkä epäsuloisesta) sekamelskasta, puuttuvista jouluruuista, eivätkä kovin paljon enää lahjoistakaan (paitsi, jos niitä ei olisi yhtään minkäänlaisia). Vaan iloitsevat mahdollisuudesta nukkua myöhään tai valvoa myöhään. Heräävät kyllä lomilla yllättävän aikaisin kouluaamuihin verrattuna, mutta ovat sen verran isoja, että eivät välttämättä herätä vanhempiaan, elleivät joudu satunnaisesti iskevän joululauluinnostuksen valtaan. Silloin soi joko piano, kitara, huilu, nokkahuilu tai rummut tai näiden yhdistelmä tai jostakin löytynyt helistin, triangeli tai muu ääntä tuottava härpäke, ja usein lisäksi joku/jotkut laulaa/laulavat kovalla äänellä mukana.
Kissoja hirvittää ja ne mönkivät tyynyn alle piiloon välittämättä siitä, onko minun pääni tyynyllä vai ei.
Meillä alkaa siis olla jouluinnostus huipussaan, ja myönnän, että itsekin odotan kovasti muutamaa aikataulutonta päivää. Joskus ollaan oltu jopa täysin ilman tietokonetta, mutta se tuntuu juuri nyt aika extremeltä ja aiheuttaa ahdistusta ainakin näin etukäteen ajatellen. Vaan pakko ei ehkä olisi koneella käydä, jos ei huvittaisi. <3
16. LUUKKU
JOULUNODOTUSTA
Joulu, joulu, tulla saa,
vaikka traktorilla.
En mä jaksa odottaa,
on hermot rusetilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi tässä: