Uutta odotellessa

TOIVEIKAS

Huoletonna hiihtelen

huomisen haasteita päin.

Kas, hauskuuksien liikehtivän

siihen suuntaan näin!

Joulupäivä

JOULUHÖPÖTYS

Himppu, simppu, joululimppu,

tonttu, pipari, silli.

Jouluna saa höpöttää 

ja laulaa niin kuin tilli!

*

HYVÄN JOULUN TOIVOTUS

On rakkaus annettu maailmaan 

toivoa kaikille jakamaan.

Siis olkoon joulusi ihmeellinen,

elosi pitkä ja onnellinen.

*

HYVÄÄ JOULUA!

Toivottaa:

 J. Pikkukettu

24. luukku: jouluaatto

Jouluaatto. 

Väsynyt, mutta onnellinen olo. Lapset puuhavaat kaikkea mahdollista yhtäaikaa, kissat torkkuvat kuusen liepeillä ja pöytä on täynnä ruokaa ja juomaa. Koti oli hetken siistikin. <3 

Kalenteriluukun kuva muistuttaa suuresti omaa olemusta. Joulu-unet olisivat paikallaan. :)

24. LUUKKU

SULOISTA JOULUA

Karkkikeppi, salmiakki,

porkkanoita, prinssinakki.

Löytyy jotain jokaiselle,

joulu maistuu suloiselle.

23. Luukku: Huomenna!

Iik, iik, iik! 

Huomenna on aatto! Vielä pari asiaa pitäisi tehdä ja tarkastaa. :)

23. LUUKKU

MATKAAN

Tarkista valjaat, tarkista vyö.

Kohta alkaa poroilla työ.

Missä on eväät, missä on kuppi?

Reestä puuttuu joulupukki!

Äkkiä etsimään:

Juokse, hypi, tömistele,

pukki esiin rymistele.

Kipin, kopin hop ja hui!

Porojoukko onnistui.

Lopulta matkaan päästään.

22. luukku: tonttuja

Vielä yksi joulujuhla ja sitten viimeinen silaus joulusiivoukselle. Jälkimmäinen tarkoittanee meidän tapauksessa sitä, että lainaan läheiseltä työmaalta tiejyrän ja huristelen epämääräiset kasat tasaisiksi. Lopuksi iso, iloisenvärinen räsymatto päälle, ja tadaa! Joulu tulla saa. :)

Tontut ovat olleet liikkeellä jo pitkään, mutta nyt niitä ehkä saattaa jo nähdäkin, jos oikein kuuntelee ja siristelee silmiään. Ainakin meillä tuntuu olevan tonttuilua ilmassa.


22. LUUKKU

HIIPPALAKKI

Hiipun piipun hiippalakki

hämärässä heilahtaa.

Pienen tontun kilikello

hyvää joulua toivottaa!

21. luukku: Vielä pitää odottaa

Esikoinen nukkuu tyytyväisenä, kaksi nuorempaa loikkivat pimeään aamuun koulun joulujuhlaan katsomaan Tinasotamies -näytelmää (toisella on siinä pieni roolikin balettinukkena, joka vuosi koulun neloset, kasit ja lukion ekat tekevät ihanan satunäytelmän) ja mieskin näyttää olevan taas sohvankulmalla töitä tekemässä.

Maailma on siis mallillaan, mutta vielä pitää hetki odottaa jouluaattoa. Ja pakkasta. Minun joulunodotuksessani menee jo päivät sekaisin ja edelleenkin toivon (lapsilta salaa), että ilmaantuisi pari lisäpäivää tuohon maanantain ja tiistain välille. Vaikka ne välipäivät!

Meillä on muutenkin erilaisia joulunodottajia. Osa hieman kärsimättömämpiä ja osa puuhailee tyynesti omiaan ja silittelee välillä kissoja. Tai, no...kaikki meillä silittelee välillä noita karvakasoja. Ovat niin pehmeitä ja stressittömiä. :)

20. LUUKKU

Kuvassa on Ludvigin pikkusisko Höpönassu.

LUDVIG TAHTOO JOULUN

Tahdon joulun tänne heti!

Missä viipyy pukin reki?

Ludvig pomppii tasajalkaa:

Milloin? MILLOIN? Joulu alkaa?  

JOULUNODOTUSTA

Odotan, odotan,

joulua odotan.

Piilotan aikaa maton alle,

     kissan viiksiin

             ja nutturalle

                              käärin minuutit.

Odotan joulua.

Odotan, odotan!

20. luukku: Villasukkafiilis

Koska kaikilla lapsilla on tänään koulujensa perinteiset joulukirkot, olin suunnitellut tekeväni aiheeseen sopivan lorun tai runon. En onnistunut, sillä siivouspuuska yllätti illalla ja jatkui niin myöhään, että uni ehti ennen kuin tukkeutunut runosuoni ehti päästää ensimmäistäkään pulpahdusta. Ja näin aamuisin runojalat ovat ihan katkipoikki ja solmussa, kun lähtöpuuhat Kirppulassa ovat aika hurjaa hyörintää ja ääntäkin riittää.

Ja pimeetä riittää ulkona. Onneksi on villasukkia! Ihanaa lämpöä ainakin varpaissa, joista se toivon mukaan leviää ylemmäksikin. Hyvälle tuulellekin ne saavat väriin, kokoon ja muotoon katsomatta. Kissatkin kehräävät tyytyväisinä pää villaiselle sukalle aseteltuna.

20. LUUKKU

PITKIÄ LANKOJA

Ikkuna akkuna

tupatakan takkuna

kissat pankolla kehräävät.

Liikoja lankoja 

laaman turkista

Liinulle loimiksi hyrräävät.

19. Luukku: Salaperäisiä paketteja

Viimeinen kouluaamu tänä vuonna! Vielä pitää saada joukot lähtemään ajoissa huomiseen joulukirkkoon ja lauantaina pidettäviin koulun joulujuhliin, ja sitten jouluonodotus (tai -paniikki) toden teolla iskee.

Iski jo.

Tuossa vieressä on iso säkillinen kauniisti käärittyjä paketteja, mutta ne ovat kaikki pienimmän kirpun aikaansaannoksia. Kaikille jotakin ja kaikki siis jo paketoitukin! 

Tänään on varmaan melkein pakko uhrata kodinraivausaikaa kevyelle kenttäshoppailulle...jos ei muuta niin jokin jouluhernetölkki nyt ainakin pitää saada keittiön hyllylle vakuuttamaan, että jouluvalmistelut ovat hyvällä mallilla.

Pojat jo kiinnostuneena tutkailivat siskonsa pakettikassia ja arvailivat, mitä paketeissa voisi olla. Ja ensimmäisen kerran näyttäisi siltä, että siskokirppunen pitää pintansa ja malttaa olla kertomatta sisältöjä. :)

19. LUUKKU

LAHJA

On paketti paperiin kääritty

ja rusetti taiteltu ylle.

Muoto on aivan tuntematon,

se näyttää rytätylle!

Sainpas selville salaisuuden:

- Pukki tuo ukille haitarin uuden!

18. luukku: Joulukuusi

Meillä on joulukuusi, vaikka perheen isä ei kirveen kanssa käynytkään lasten kanssa tarpomassa lumihangessa sitä kaatamassa. Asia, josta lähipuistossa kävijät ovat varmasti yhtä kiitollisia kuin minäkin. Puistossa seisoo yksi hieno, jättimäinen kuusi monen koivun ja pihlajan joukossa, ja saa siellä toivottavasti pysyäkin monen monituista vuotta.

Kirpuille kuusi ilmaantui ihanan mummon ja enon ansiosta. Kiitos vain nelipyöräisellä huristelevalle kaksikolle! Ja kunhan kirppu-isä matkoiltaan palaa, niin sahaa pitäisi käyttää, että saa kuusen pysymään kauniisti pystyssä, joten kaikille riittää kuusipuuhaa. Lapsilla on koristeet jo olohuoneen lattialla odottamassa. Minä tyydyn katselemaan ja ehkä auttamaan (sähkö)kynttilöiden kanssa.

18. LUUKKU

NEULASNUTTU

Tuhti jalka, neulasnuttu, 

latvassa lempeä tähti.

Sitä isä hakemaan 

aikaisin aamulla lähti.

Mikä se on?

Vastaus: Joulukuusi

17. Luukku: matkasuunnitelmia

Jos juna on myöhässä tai bussivuoro jää välistä, niin saan helposti kiihdytettyä itseni paniikin partaalle: miten saan lapset kouluun? Itseni jonnekin? Entä harrastukset? Ja juuri tänään olisi pitänyt käydä kaupassakin siellä huitsinkuukelissa, kun olisi unelmieni patalappu tarjouksessa... 

Onneksi tänään, ja yleensäkin, joukkoliikenne näyttäisi toimivan ihailtavalla tarkkuudella. Voisi suorastaan sanoa, että olen valtion rautateiden ja Helsingin seudun liikenteen jonkinasteinen fani. Autoa, kun en tällä hetkellä omista. :)

En tiedä, mitä joulupukki fanittaa, taitaa olla omat kulkuneuvot. Vaan luulisin, että matkasuunnitelmat pitää silti tehdä hyvissä ajoin, että ehtii joka paikkaan.

17. LUUKKU

JOULUPUKIN MATKASUUNNITELMIA

Jaahas, jaahas, pukki mietti,

Mikä olis’ paras reitti

Aasiaan ja Afrikkaan,

Jämsän kautta mummolaan?

Ehkä tuosta pihan poikki?

Siitä kuukin äsken loikki,

ja hyvin ehti paikoilleen

ihan just jetsulleen!

16. luukku: Tule jo!

Viimeinen koulumaanantai tänä vuonna! 

Lapset eivät välitä suloisesta (eivätkä epäsuloisesta) sekamelskasta, puuttuvista jouluruuista, eivätkä kovin paljon enää lahjoistakaan (paitsi, jos niitä ei olisi yhtään minkäänlaisia). Vaan iloitsevat mahdollisuudesta nukkua myöhään tai valvoa myöhään. Heräävät kyllä lomilla yllättävän aikaisin kouluaamuihin verrattuna, mutta ovat sen verran isoja, että eivät välttämättä herätä vanhempiaan, elleivät joudu satunnaisesti iskevän joululauluinnostuksen valtaan. Silloin soi joko piano, kitara, huilu, nokkahuilu tai rummut tai näiden yhdistelmä tai jostakin löytynyt helistin, triangeli tai muu ääntä tuottava härpäke, ja usein lisäksi joku/jotkut laulaa/laulavat kovalla äänellä mukana.

Kissoja hirvittää ja ne mönkivät tyynyn alle piiloon välittämättä siitä, onko minun pääni tyynyllä vai ei.

Meillä alkaa siis olla jouluinnostus huipussaan, ja myönnän, että itsekin odotan kovasti muutamaa aikataulutonta päivää. Joskus ollaan oltu jopa täysin ilman tietokonetta, mutta se tuntuu juuri nyt aika extremeltä ja aiheuttaa ahdistusta ainakin näin etukäteen ajatellen. Vaan pakko ei ehkä olisi koneella käydä, jos ei huvittaisi. <3

16. LUUKKU

JOULUNODOTUSTA

Joulu, joulu, tulla saa,

vaikka traktorilla.

En mä jaksa odottaa,

on hermot rusetilla.

15. luukku: Varpusia

Viimeinkin sentin verran valkeaa lunta! Tinttien lisäksi myös varpusia luulin ulkona näkeväni. Lempilintuja!



15. LUUKKU

LYHDE

Oi, on ihana luminen huntu,

oksien loiste, joulun tuntu.

Varpuset lyhteestä jyviä syövät,

lumessa hupsua leikkiä lyövät.

VARPUNEN

Viipun vaapun varpunen lentää

varpaitansa harittaa.

Illan tullen huomisen varjot

varpusen varpaita kutittaa.

14. luukku: paljon joulua!

Edellinen ilta ja tänään koko päivä sujuivat lasten harrastusten merkeissä. Päässä raikavat kellot, joulun kellot varmaankin, ja lapset puhkuvat väsymyksen lisäksi suurta intoa: Nyt on enää pari hassua koulupäivää, eikä enää muita menoja. Nyt voisi joulu jo tulla!

Ei ihan vielä, toivon minä. Yhden loikoiluaamun jälkeen, niin sitten. Ja jos edes ihan vähän saisin vielä siivottua, niin meilläkin voisi olla paljon joulua, niin kuin Ludvig toivoo. Tai no, tonttujahan meillä on aina tupa täynnä, ja joulumieli mahtuu sekaan joka tapauksessa. :)

14. LUUKKU

PALJON JOULUA! TOIVOO, LUDVIG

Torttuja, torttuja mahaan mahtuu...

- PALJON!

Tonttuja, tonttuja tupaan mahtuu...

- PALJON!

Lahjoja, lahjoja...

- PALJON, PALJON!

Ludvig ei jaksaisi odottaa. 

Niin...

- PALJON!

...on kaikkea ihanaa, jännää jouluista asiaa.

13. luukku: Valoa

Joskus ei toimi, ei kone, ei pää. Se hieman äitiä ärsyttää.... :)

Valoisia hetkiä kaikille!


13. LUUKKU

JOULUTÄHTI

Tuikkii kultaan hopeaan,

loistaa rauhaa päälle maan.

Tähti taivaan valon tuo,

hyvän joulun meille suo.

12. luukku: joulukiireitä

Päivän sää: sumua niin sisällä kuin ulkonakin. Ja sitä harmaata. 

Pidän harmaasta kovasti, mutta vaihtelun vuoksi olisi kyllä kiva nähdä ikkunasta muitakin värejä. (Ei, en laske pimeää tällä kertaa väriksi.) 

Omakin olo on kuin sumupilvellä konsanaan: hieman hajanainen, ja hyvin epämääräinen. :) Edes kolajuoma aamupalaksi ei auttanut selkiyttämään näkymiä. Sen verran se auttoi, että muistin alkutekijöissään olevien jouluhankintojeni (en ymmärrä puoliakaan poikien toiveista...pelkkiä lyhenteitä koko lappu täynnä) lisäksi joulukortit. Nehän pitää postittaa jo huomenna! En kyllä muista, milloin olisin viimeksi saanut korttini menemään jouluisella hinnalla, mutta nyt voisin yrittää.

Kirjoitusintoa!

12. LUUKKU

TONTUN JOULUKIIRE

Kilisee kiirettä kulkunen tontulle,

hiuksetkin lakista hapsottavat.

Ei ole aikaa puurolle, tortulle,

lapset kun joulua odottavat.

TOIVEITA

Tahdon supervoimat, viitan,

pitkät kalsarit.

Tahdon kaveriksi Riitan

ja Riitan hamsterit!

11. Luukku: Riisipuuro

Minä voisin syödä riisipuuroa ja luumu- tai rusina- tai sekahedelmäkeittoa ympäri vuoden ja melkein joka päivä, mutta muu perhe ei ole aivan yhtä innostunut asiasta. 

Myönnettäköön, että puuroni usein saavuttaa jännän sivumaun, mutta entä sitten? Savulohi, savusiika, savustettu kinkku, ja ties mitä. Miksei siis savupuuro? (Yleensä keitän näissä tapauksissa seuraavana päivänä uuden erän, mutta syön itse sitkeästi lautasellisen...lusikallisen savuryynejä ihan vain kolhiintuneen omanarvontunteen paikkaamiseksi. :)

10. LUUKKU

JOULUPUURO

Riisipuuro porisee,

kissa sille murisee.

Mikäs eläin mahdat olla?

Karvaton on sulla polla.

Vaan murinoille kuuro,

on mummon joulupuuro.

- sillä on kuulosuojaimet.

10. luukku: Maantietoa

Tässä eräänä päivänä "autoin" neljäsluokkalaista valmistautumaan ympäristötiedon kokeeseen, joka ei siis ole koe vaan testi...tehtävä, jonka avulla opettaja saa tietää, mitä kullannuput osaavat. 

Lapsi: Pitäisi osata Suomen kaupungit...

Minä: (Huh, tämähän on helppo!) Helsinki, Espoo, Vantaa! Ai niin, ja Turku ja Tampere.

Lapsi:....Ope sanoi, että kaupunkeja olisi 29.

*pari tuntia kului, kun etsin kaupungit, piirrettiin kartta ja lapsi sijoitti kaupungit kohdalleen, 

kun äidiltä loppui kartantiirailuhermot*

Lapsi: Järvet ja joet pitää kanssa osata!

Minä: (Jaahas, että hiukan vajaat 200 000 järveä...) Kulta, mitäs jos pyydät isää auttamaan?

Lapsi: (Tuijottaa äitiään synkästi). Haloo? Isä on Kiinassa. Aikaero ja puhelinlasku?

Minä: Olkoon. Aloitetaan tästä läheltä: Mätäjoki...Vantaanjoki...sitten se mistä juodaan...öhöm...Päijänne!

*Aika hurahti nopeasti myös jokien ja järvien kanssa*

Minä: Valmis, Hyvin osaat. Nyt iltapalaa ja nukkumaan!

Lapsi: Vielä tunturit ja vaarat.

Minä: ... ... ... ... 

10. LUUKKU

TONTTUTYTTÖ

Arvaa, mitä esittää,

tonttutyttö tuulispää?

Siellä pukki asustaa.

Revontulet reuhuaa.

Ja hauskan nimen paikka sai,

kun se kuulee hyvin, kai?

Vastaus: Korvatunturia

9. luukku: lahja

Vietin eilen monen monta tuntia ihan liian isossa kauppakeskuksessa ja sainkin ostettua pari pientä koristetta sun muuta asiaa, jotka liittää varsinaisiin lahjoihin, kunhan ne ensin jostakin haalin. Tytär osallistui ystävänsä synttärijuhlien jälkeen ostosreissun loppuosaan, ja osoitti viikonlopun voimistelukisojen juontajan lausahduksen: "voimistelijat ovat usein organisoinnin mestareita..." erittäin todeksi.

Ensin kirppunen, 10 v siis, luetteli nimet, joille itse aikoi hankkia lahjan, ja ryhtyi sitten sanoista tekoihin. Nyt tuossa vieressäni on kassi täynnä tavaroita, joista jokainen on tarkasti mietitty ja on varmasti sellainen, joka ilahduttaa saajaansa oikeasti.

...

...

...

...

Olen sanaton ja lievästi kateellinen. Lahja-angstini vain kasvaa...nythän kaikki hyvät jutut on jo varattu! Ja osa on jo paketoitukin. Edes lahjapaperin puuttuminen ei prosessia estänyt.

Tiedän, että kassissa on minullekin lahja, ja tiedän, että pidän siitä kovasti. <3

9. LUUKKU

LAHJA ÄIDILLE

Paperisilppua, teippiä rulla,

poskessa liimatahra.

Nyt saa joulu juosten tulla,

on valmis äidille lahja.

8. luukku: Lahja-angstia

Ohjelman kannalta vuoden kiireisin viikkoni alkaa huomenna. Joka päivä on kaksi tai useampia tapahtumia, joihin kaikkiin olisi syytä osallistua. Tahtokin on kova, mutta kiireisin ilta vaatisi hajoamista neljään, mieluusti kuuteen eri paikkaan yhtäaikaa. Kun mieskin on matkoilla, niin tämä on niitä kertoja, kun tahto ei ihan riitä. Onneksi sukulaiskirput juoksevat (mielellään?) apuun, ja itse varmistan, että osun ainakin kerran jokaisen lapsen performanssiin.

Kiireestä ei onneksi pitäisi aiheutua muuta kärsimystä kuin mammuttimaisiin mittoihin kasvava LAHJA-ANGSTI. Yhtäkään joululahjaa ei ole hankittuna, vaikka toki hyvissä ajoin tiesin, että joulu olisi tänäkin vuonna tuossa joulukuun loppupuolella. Hirveästi ei auta sekään, että tänä vuonna ollaan sovittu, että hankitaan toisillemme vain jotain ihan pientä, niin hinnaltaan kuin kooltaankin. 

Mitä pientä? 

Isotkaan eivät osu silmään eivätkä mieleen, niin kuinka sitten pienet? Vielä pitäisi edullisesti saada. 

Nyyh. 

Muutenkin olen ihan out siitä, mikä nyt olisi in. 

Ehkä pitäisi luottaa siihen, että ihanat lahjansaajat oikeasti pitävät melkein mistä tahansa, mitä onnistun ajatuksella ja lämpimin terveisin antamaan. Toiveet ja unelmat saattavat olla hyvinkin kainoja, vienoja ja kaikin tavoin kohtuullisia. Kyllä minä nakkeja osaan hankkia. :)

8. LUUKKU

LUDVIGINKUKKA

On auringolla suuri kukka

ja kuulla liljat hienot.

Löytyy varikselle marja

ja kissalle kellot vienot.

Vaan missä, missä on Ludviginkukka,

Ludviginlilja, -kello tai -marja?

Missä on Ludvigin kukkaissarja?

- Nakitkin kyllä kelpaisivat. 

Varsinkin ketsupin kera.

7. luukku: Ihan vaan onnellinen

Meinasin kirjoittaa, että huomenta, mutta iltahan nyt on. Aamupimeässä lähdettiin katselemaan ihania joukkuevoimisteluesityksiä Vantaan puolelle ja äsken pääsimme takaisin kotiin yhtä kokemusta rikkaampana. Itse olin talkoolaisena mukana ja tyttönen voimisteli...onneksi noin päin. :) Voisi valmentajaa hieman harmittaa, kun ilmoittautuisin 10-vuotiaan siron ja treenatun voimistelijanalun sijaiseksi. Osaan kyllä hyvin jonkinsortin keskivartalonhallintaa: heiluttaa vatsamuodostelmaani tahdissa vasemmalle ja oikealle. 

Mitään ihmeellistä ei tänään olla muuten puuhattu, mutta olo on melko onnellinen. Liekö syynä, että vielä huomennakin saa nukkua myöhään vai ihan vaan, että pääsi kotiin jääkaapin lähelle. Ihana jääkaappi, ihana perhe, sauna lämpenemässä. Tällä hetkellä kaikki hyvin. <3

7. LUUKKU

OI, ONNEA

Koko maailman syliini rutistan,

niin kovasti kaikkea rakastan!

Töröä, turpaa, lammen kaloja,

äimätorvea, sienten saloja.

Hymyilee maailma ihanasti,

onni kun tuntuu varpaissa asti.

6. luukku: Itsenäisyyspäivä

6. LUUKKU

ITSENÄISELLE SUOMELLE

Kiitos ja onnea Suomelle!

Se tuoksuu kesällä tuomelle.

Talvella joskus myrskyä nään,

kotini suojiin silloin jään.

5. luukku : Puolukka

Vieläkään ei lunta näy, eikä pakkanen oikein pauku. Mukavaa on se, että lapsilla on lyhyt koulupäivä. Koulussa juhlitaan itsenäisyyspäivää ja pukukoodina on: siisti/juhlava asu. 

Tirppanalla on mekko, josta jo aiemmin mainitsin. Strassit kimaltavat edelleen hienosti (puvun tärkein osa, vaikka ei se muiden silmiin ehkä edes osu...) ja helma hulmuaa ihanasti. 

Lukiolainen meinasi ensin sonnustautua pantterikuvioiseen kauluspaitaan (en tiedä, miksi meillä on sellainen, pitää harkita pyykkikasaan "kadottamista"...) mutta menikin verkkareissa. On kuulema vaan teatteritaidontunti, kun ykköset eivät mahdu juhlasaliin. 

Yläkoululainen kävi kaikki kaappien puvut läpi, kunnes löytyi suunnilleen omaa kokoa, takissa hieman lyhyet hihat ja housut on liian leveät, ja vetäisi puoli purkkia geeliä hiustensa suojaksi....siinä on herrat Bond ja Bean sulassa sovussa. :)

Minä jäin kotiin haaveilemaan puolukkamehusta, jonka viimeiset pisarat valutin pullosta kannuun jo aikapäiviä sitten, joten huomista juhlapäivää odotellessa, raitakuosissa ja puolukoita miettiessä:

5. LUUKKU

PUOLUKKA

On puolukalla pallopää,

se sitä joskus ärsyttää.

Vaan pieni pipo villainen,

raidat tuo ja lämpöisen

olon oikein iloisen!

Iloista viikonloppua !

4. luukku Lunta vailla

Meiltä puuttuu lunta! Aamuisin on katuvaloista huolimatta niin synkkää ja pimeää, että koululaiset mielellään ottavat jopa vanhemmat kävelyseuraksi junapysäkille. Itsekin ihmettelin, että tuntuu oudon harmaalta joulukuuksi, mutta sitten ymmärsin, - luntahan tässä vaan ollaan vailla. 

4. LUUKKU

LAPASET

Liputan, laputan, lapasilla taputan,

iloisin sormin tahtia naputan.

Tule lumi, tule jää!

Missä viivyt talvisää?

3. luukku -lintulinjalla

Olin juuri hätistelemässä isompia kirppuja ovesta ulos koulutielle, kun jokin pehmeä hipaisi paksun flanellikerroksen peittämää säärtäni. Ei mitään kissamaisen pehmeää vaan jotakin isoa ja sileää...käännyin, kiljaisin! ....ja halasin. Itsenäisyyspäivätanssipäivään herännyt tyttökirppunen oli päättänyt kietoutua suureen,ja sileäkarvaiseen torkkupeittoon aamupalan ja hiustenlaiton ajaksi.

- Turha pukea hienoja vaatteita, kun sä äiti kuitenkin sotket ne.

Joo-o. Pian olivat unohtuneet ne viimeöiset tuskanminuutit, kun yritin saada kymmeniä strasseja pysymään hetken paikoillaan, että olisin saanut ne silitettyä kiinni nätiksi kuvioksi juhlamekon piristykseksi. Kesti valitettavan kauan, ennen kuin ymmärsin piirtää kuvan ja alkaa liimailla kimalluksia yksitellen. (Turha lienee mainita, että en harmikseni ole kätevä käsityötyyppi.) Lopputulos oli kyllä hieno. Kimaltava. :) 

Jännittävän nutturankin sain tytölle kasattua netistä löytyvien ohjeiden avulla. Siitä sojottaa hapsuja ihan joka suuntaan, ja itse näyttäisin siinä mutanttiharakan karvaisilta varpailta, mutta pikkuiseni pyörähteli peilin edessä somana kuin pääskynen! Niisk. Nätti nuori neitonen.

(Huom. Tämä oli siis onnistuminen! Terveiset heille, jotka kysyivät, enkö koskaan raportoi onnistumisista.)

Lintulinjalla myös luukuissa:

3. LUUKKU

TILHI

Tilhi talsii tomerasti.

Sylissä on marjalasti!

Siivet täynnä ei lintukaan lennä,

jalan täytyy tilhin mennä.

Joulurauhaa

Koti kaaoksen kourissa, lapsilla kutakuinkin miljoona eri jouluesitystä tai muuta tapahtumaa. Nelosluokkalaisella itsenäisyyspäivätanssit Finlandia-talolla, ja puku kaipasi vielä kimallusta. Kengät sentään on. Kampaus pitäisi myös päättää, sillä H-hetki on jo huomenna! Pari työjuttuakin pitäisi vielä hoitaa. Ai niin, ja ne joulukortit! Missä se osoitekirja olikaan...

Kaveri on hankkinut jo kaikki joululahjat ja minä vasta sain etsittyä kaikille kasan pitkiä kalsareita. Jouluruokia ei näy, paitsi pakastimessa, kun siellä on paketillinen viimevuotista piparitaikinaa. Kaiken lisäksi yöllä tuuli ja narisi niin, että väki heräili vähän väliä kyselemään, joko on aamu. Nyt vähän väsyttää. Joko pikkukirppuja hirvitti, kun perheen pää on matkoilla ja kodin turvallisuus on kahden kainalossa öitään viettävän kissan harteilla tai sitten tuuli ulvoo samalla nuotilla, kuin millä minä veisaan milloin mitäkin herätyslaulua. Yleensä sienikirjaa kohdasta nuijakuukunen ("pieni, syömäkelvoton sieni"). Eli heräämisen syynä lienee joka tapauksessa ollut silkka kauhu...

Mikä järkyttävintä, niin nyt on jo joulukuun TOINEN päivä! Enhän minä ehdi millään kaikkea, mitä olin haaveillut, ennen kuin lapset ovat saanet kaikki kalenteriluukut avattua. Olisi ollut kerrankin kiva saada  kaikki kylpyhuoneen kaakeleiden välit pestyä vanhalla hammasharjalla. 

2. LUUKKU

KYNTTILÄ

Hyvä sydän kynttilässä

antaa valon hämärässä.

Pelota ei enää lain.

Rauhan jouluuni mä sain.

Riimikirpun joulukalenteri 1. luukku

Monen, monen ihanan blogin innoittamana (ja kun ei kortteina vielä tämä onnistunut) yritän joka päivä jouluun asti käydä lisäämässä tänne jonkin uuden tai vanhan jouluisen säkeen. Tahto on kova, ja niin ovat taustajoukkojen kengänkärjetkin, joten yritys saattaa jopa onnistua.

Ja koska joulun odotuksessa on mukana myös Riimikirpun innoikkain joulufani, Ludvig, niin hieman toisenlaisiltakaan riimeiltä ei voida välttyä.

Intoa, iloa ja ihanaa joulumieltä kaikille!

1. LUUKKU

LUDVIG PIPARIPUUHISSA

Piparista seinä,

piparista katto.

Piparista tehdään myös ruttuinen matto.

Ja älä kerro muille, ettei ne naura:

piparista tehdään myös...pölypallolauma!